maanantai 26. joulukuuta 2016

Kivenistutus ja kaiverruskurssi

Lopuksi meillä oli vielä vapaasti valittavia opintoja joihin olimme luokan kanssa valinneet syventävää kivenistutusta ja kaiverrusta.
Kivenistutuskurssilla sai itsenäisesti kokeilla ja tehdä mitä halusi, kaiverruskurssilla oli lukujärjestys mitä levyjä ja sormuksia pitää kaivertaa.

Hopeinen carmosiér sormus cubic zirkonioilla ja savukvartsilla


Scrollin kaiverrusta hopealevyyn


Monogrammien kaiverrusta kuparilevyyn

Tekstin ja kuvan sekä koristekuvion kaiverrusta kuparilevyyn


Sormuskaiverrusta


Kurssin lopuksi piti tehdä vielä näyttö. Piti tehdä väh. 20x30mm laatta, johon etupuolelle piti istuttaa kiviä omavalintaisella menetelmällä ja tehdä koristekaiverrusta. Takapuolelle piti kaivertaa oma nimi ja valmistumispäivämäärä. Sain näytöstä kiitettävän (3).

Näyttö


Nyt kaikki koulutyöt on tehty ja opiskelut päättyvät puurojuhlaan 21.12. Paperit saamme 20.1.2017 kun virallinen valmistumispäivämme on silloin. Tammikuussa saamme vielä koulussa käydä tekemässä omia juttuja tuohon päivään saakka.

Koulu meni nopeasti ohi ja paljon olen oppinut ja paljon on vielä opittavaakin. Nyt vaan kääntämään uusi sivu elämässä! :)

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Päättötyö

Kolmannen vuoden syksy alkoikin yllättäen päättötyön tekemisellä. Meille oli edellisvuonna sanottu että se olisi vasta viimeisessä jaksossa nyt ennen joulua, mutta kun opintosuunnitelmat muuttuivat niin muuttui lukujärjestyskin.

Aikaa tekemiseen oli 10vkoa. Olin saanut järjestettyä meille näyttelypaikan edellisen työssäoppimisohjaajani kautta GSW-messuille Vantaalla. GSW-messut ovat alan ammattilaisille tarkoitetut messut.

Päättötyön tarkoitus oli siis itsenäisesti valmistaa koru ja järjestää muiden luokkalaisten kanssa näyttelypaikka, sponsorit, somisteet vitriineihin yms. ja tietenkin itse näyttely.

Itse pääsin aloittaman vasta muutaman viikon päästä, kun täytyi ensin suunnitella koru ja siihen käytettävät materiaalit ja materiaalit täytyi vielä tilatakkin koulun kautta. Ja kesti jonkun aikaa ennen kuin sain materiaalit käsiini. Sen ajan tein muita omia korujuttujani kun odottelin.

Lopulta pääsin valmistamaan korua, ja valmistus sujuikin aika mutkattomasti. Yksi jännitysmomentti oli sekin että olin tilannut mustia etiopian opaaleja Intiasta, ja niiden tuleminen kesti kuukauden. Aloin jo huolestua saanko kyseisiä kiviä, kun koko korusetti oli suunniteltu niiden pohjalta. Pisaran muotoisiin kiviin en voinut tehdä kehysistukoitakaan valmiiksi, enkä pyöreäänkään uskaltanut tehdä etukäteen kun muutaman kerran tilatessa on tullutkin hieman erikokoisia kiviä kuin mitä piti. Kirkkaita safiirejakin täytyi odottaa muutama päivä, että pääsin tekemään raeistutusta.

Itse koruissa käytin useaa kultapitoisuutta ja -väriä luodakseni kontrastia sekä kivenistutuksiin täytyi valita pehmeämpiä pitoisuuksia. Opaalit istutin 999 hienokultaan, koska kivi on erittäin herkkä eikä kestä kovempiin pitoisuuksiin istutusta. Hienokultaa on erittäin ärsyttävää kiillottaa kun siitä ei saa kunnolla kiiltävää. Se on niin pehmeää että siihen jää kaikista laikoista jälkiä, sekä pienemmistäkin osumista ja hipaisuista jää jälki. Sain pinnasta suht siistin erittäin hienolla kiillotavalla kumilaikalla.

Opaalista täytyy pitää huolta, sitä tulisi säilyttää kosteaan liinaan käärittynä. Se pitää kiven hohtavana ja hyväkuntoisena. Kivi on kuulema rikkoutuessaan hiekkamaista ja murenevaa.

Itse jännitin 585 valkokultaan raeistutusta, koska olin yhdessä työssäoppimisjaksossa istuttanut raeistutuksella 585 keltakultaan ja se oli todella kovaa ja vaikeaa istuttaa siihen. Mutta valkokulta olikin todella pehmoista kun olin juottaessa hehkuttanut niitä osia aika hyvin.

Safiirien kanssa minulla oli vain ongelmia, safiirien pitäisi olla hyvin kestäviä, mutta istuttaessa useampikin safiiri risahteli ikävän kuuloisesti. Joistain lähti raepunsselin muotoinen pala, jotkut rikkoontui kokonaan. Jouduin sitten vielä ne muutamat rikkonaiset safiirit vaihtamaan toisiin. Opettajakin ihmetteli kuinka ne menivät rikki. Olin tilannut safiirit suomen puolelta.

Onneksi se kivien vaihtaminen ja uudelleenistutus onnistui. Pienten safiirien istutus ja sovittaminen oli myös hieman haasteellisempaa koska kaikki kivet olivat kooltaan 1,8-2,1mm ja korkeus vaihteli kovasti. Osa kivistä oli vähän säihkyvämpiä kuin muut, onneksi olin tilannut niitä paljon ylimääräisiä niin pystyin valikoimaan suurinpiirtein samankokoisia ja näköisiä.

Nebula
Kaulakoru, niskassa roikkuvan ketjun päässä
valkoinen 2,5mm safiiri 750 valkokulta putki-istutuksessa,
2mm valkoisia safiireja raeistutuksella 585 valkokultaosiossa,
9mm musta etiopian opaali 999 keltakulta kehysistukassa,
muut osat 585 keltakultaa


Nebula
Tappikorvakorut, valkoiset 2,5mm safiirit 750 valkokulta putki-istutuksissa,
pisaranmuotoiset mustat etiopian opaalit 999 keltakulta kehysistukoissa,
muut osat 585 keltakultaa ja 585 valkokultaa


Samalla kun koruja valmisteltiin, järjestettiin myös näyttelyasioita. Lopulta näyttely pidettiin silloin lokakuun loppupuolella GSW-messuilla. Näyttelyssä kävi aika paljon porukkaa katsomassa meidän luokan tekemiä koruja. Näyttely oli viikonloppuna ja molempina päivinä kävi noin sata ihmistä meidän osastollamme.

Näyttelyn jälkeen meillä oli syysloma ja syysloman jälkeen pidettiin opettajan kanssa arviointikeskustelu. Sain päättötyöstäni kiitettävän (3).

Nyt syysloman jälkeen meillä on syventävä kivenistutus- ja kaiverruskurssi. Valmistumme siis tammikuun 20. päivä. Kaiverruskurssilla meillä on tehtävä tietyt pakolliset levyt ja sormukset, mutta kivenistutuskurssilla saa jokainen tehdä ja kokeilla mitä haluaa. Ennen joulua teemme vielä yhteisnäytön molemmista kursseista. Itse olen tehnyt nyt kivenistutuskurssilla carmosiér-sormusta. Ja tein aihion valmiiksi kanavaistutussormukselle, kokeilen sitä joskus sitten omalla ajalla.

Teimme myös facebook-sivut luokkamme koruille, jotta myös ne ketkä eivät ole alan ammattilaisia pääsevät koruja katsomaan ja mahdolliset ostajat tietenkin myös.
Täältä löydät muidenkin päättötyö-korut: www.facebook.com/thespacebetweenkorut

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Prisuurikorvikset

Syksyllä sai tehdä prisuurikorvikset, jos jäi aikaa, vähän myöhemmin kuitenkin päätettiin että ne ovat pakolliset. En ehtinyt niitä syksyllä tekemään, joten tein ne nyt keväällä viimeisen työssäoppimisjakson aikana.

925 hopeiset prisuurikorvikset hematiiteilla ja kuutiollisilla zirkoneilla


Itse en pidä näistä mekanismeista, mielestäni tekevät korviksesta liian massiivisen oloisen, ovat turhan painavat ja etu- ja takaosan väli olisi pitänyt olla paljon pienempi, jottei korvakoru korvassa ns. kaadu eteenpäin. Väli oli tehty saatujen ohjeiden mukaan. Mekanismin teko oli ihan hyvää harjoittelua kuitenkin.

Palapelin palaset


Raeistutuksen viisteiden teko ei onnistunut oikein hyvin, kun tasokaivertimen kärjessä oli jotain vikaa, se jätti koko ajan pieniä viiruja. Kaiverrusopettajan ohjeiden kanssa koitin sitä korjata useampaan otteeseen. Lopulta sain korjattua kärjen paremmaksi mutta en siltikään täydelliseksi, se ei enää jättänyt juurikaan viiruja, mutta ei se tehnyt pinnastakaan täysin kiiltävää ja tasaista. Jouduinkin vähän soveltamaan viisteitä kun jouduin kaivertimen kanssa taistelemaan.

Korviksista ei myöskään tullut keskenään täysin symmetriset, mutta kaipa ne korvatkin on eriparia.

Tummat kivet ovat hematiitteja, joista lähti heijastava pinta ultraäänipesurissa, vaikka koulun ohjeiden mukaan ei olisi pitänyt olla mitään haittaa ultrasta.



lauantai 9. huhtikuuta 2016

Helmilukko

Yksi koulussa tehtävän näytön aihe oli helmilukko. Tämä tuli tehdä suurimmaksi osaksi leimattavasta materiaalista ja siinä täytyi olla vähintään kolme kiveä istutettuna raeistutuksella. Raeistutuksen tyyli oli vapaa.

Hopeinen näkinkenkä helmilukko cubic zirkoneilla ja alpakkakielellä


Olisin halunnut tehdä tämän kullasta, mutta totesin ettei nyt taloudellinen tilanne ihan anna periksi siihen niin tein sitten hopeasta ja kielen tein alpakasta koska se toimii paremmin kuin hopea.

Suunnittelin helmilukkoni rhinolla, jotta ymmärtäisin paremmin kuinka kieli toimii ja mitä täytyy ottaa huomioon sen muodoissa.

Pohjan sahasin 1mm hopealevystä, jonka päälle juotin 1mm paksuisesta hopealevystä palkkeja. Niiden juottaminen olikin "hauskaa" kun lähtivät ikään kuin luistelemaan pinnalla kun juote lähti juoksemaan.

Kielen sahasin 1mm alpakkalevystä. Sahasin sen kahteen kertaan kun ensimmäinen oli liian pieni juottamieni palkkien sisälle. Otin pienestä kielestä mallia kun piirsin uuden kaavan ja sahasin uuden paremmin istuvan kielen. Tein kieleen lopuksi vielä kynsiurat avaamista helpottamaan.

Päälliosan sahasin 2mm hopealevystä, koska kivien piti mahtua levyn sisään ettei kuletti tule alaosasta läpi ja osu lukon kieleen. Seuraavaksi tein kiville valoaukot ja sovitteet, jotta voin laskea ja merkata viivoilla kohdat joihin teen kuviointiurat. Päälliosan kuviot tein kaivertimella ja viilaamalla, sekä viimeistelin jäljet ja muodot linssimäisellä kumilaikalla. Kiillotin päällisen ja juotin sen pohjaosan päälle.

Viilasin vielä pohjaosaa, jottei näy etupuolelle. Kiillotin pinnat vielä kerran ja 0,6mm lankalaikalla tein päälliosaan kuvioinnin. Leimat olin unohtanut laittaa ennen pohjaosan palkkien juottamista, sain leimattua kyllä sen jälkeenkin mutta en pystynyt lyömään leimoja kovinkaan syvään, josta johtuen osa leimoista hävisi kovan kiillotuksen myötä.

Lopuksi istutin vielä kuutioilliset zirkoniat raeistutuksella. Helmilukkoon tuli yksi 3mm ja kaksi 2,5mm sekä kaksi 2mm kiveä. En tehnyt raeistutuksen viisteitä, koska olisi tehnyt helmilukosta sekavan näköisen kun pinnassa oli muutenkin muotoilua ja kuviointia paljon.

Olen lukkoon erittäin tyytyväinen, vaikka ne leimat hieman katosivatkin. Pohjaosaakin olisi voinut ehkä hieman muotoilla lisää. Helmilukosta tuli sievä, toimiva ja kielikin napsahtaa mukavasti paikoilleen.

Helminauha täytyisi vielä hänelle punoa, jotta pääsee käyttöön.

Valmistusprosessi


lauantai 2. huhtikuuta 2016

Kolmas työssäoppiminen; Top Gold Oy

Tämä työssäoppimisjakso onkin hieman erilainen, teen työssäoppimisjaksolla koululla pari rästityötä, jotka jäivät kiireiseltä syksyltä (helmilukko ja prisuurikorvikset) ja meille tulee saksalaisesta kultaseppäkoulusta opiskelijoita pariksi viikoksi tutustumaan meidän kouluun. Olen siis melkein puolet ajasta koululla ja puolet työssäoppimispaikalla Heinolassa Top Goldilla.

1. viikko


Maanantai oli toinen pääsiäispäivä joten se oli vapaa. Tiistaina ja keskiviikkona olin koululla tekemässä helmilukkoa ja arviointikeskustelussa viime työssäoppimisen näyttöä koskien. Olisin halunnut tehdä helmilukon kullasta, mutta nyt ei ollut oikein varaa siihen niin päätin tehdä hopeasta. Pohjaosan jo sahasin ja juotin siihen palkkeja kieltä varten. Kaksi kieltäkin sahasin alpakasta, ensimmäinen oli pieni niin tein toisen joka on juuri nappeli, napsahtaa mukavasti.

Torstain ja perjantain olin Heinolassa Top Goldilla, kun yksi työntekijä oli tullut kipeäksi ja tarvittiin apua lyyrapinssien juottamisessa. Niitä oli kuulema tilattu 4500 kappaletta joista vielä 800 oli juottamatta. Osat oli valmiiksi prässätty, minä vain juotin neulat ja koukut paikalleen. Toiset työntekijät hoitivat osien leimaamisen, hapottamisen, kiillottamisen ja neulan kiinnilaittamisen. Ohjaajani Tommi juotteli näitä myös muiden töidensä lomassa. Laskeskelin että sain juotettua näitä yhteensä n. 600kpl. Oli perjantaina vas. käden peukalon ja etusormen välikin ihan turvoksissa, kipeä ja punainen kun vähän raskaampaa juotospistoolia piteli koko päivän kädessä. Perjantai oli vähän lyhyempi päivä, niin asetin itselleni tavoitteeksi että täytyy saada juotettua se 300kpl niitä, ettei jäisi kovin paljoa Tommille enää maanantaina juotettavaksi. Ja sainkin juotettua juuri ja juuri sen 300kpl kun työpäivä päättyi. Torstaina en kovinkaan tarkkaan laskenut paljonko juotin, mutta luulisin että suurinpiirtein 300kpl sain silloinkin tehtyä.

Sovimme Tommin kanssa että seuraavat pari viikkoa teen koululla rästitöitä ja sitten tulevatkin heti perään saksalaiset pariksi viikoksi koululle. Ja saksalaisten jälkeen menen taas takaisin työssäoppimispaikalle.

585 keltakultaisia lyyrapinssejä


2. viikko


Tämän viikon olin koululla tekemässä rästejä eli helmilukkoa ja prisuurikorviksia.

Helmilukon sain valmiiksi, tekemiseen meni n. 21,5h. En laittanut aikoja ylös vaan heitin vain arvion.
Se tulikin yllättävän nopeasti valmiiksi, luulin että lukon kielen kanssa säätämiseen menisi paljon aikaa. Ensimmäinen kieli oli liian pieni juottamieni palkkien sisäpuolelle, joten otin siitä mallia kun tein kaavan isompaa kieltä varten.
Suunnittelin helmilukon rhinolla ennen valmistusta, jotta ymmärtäisin lukkomekanismin paremmin.

Prisuurikorviksiakin jo aloittelin vetämällä hopeatankoa 2,6mm vahvuuteen ja taivutamalla sen kuvassa näkyvän muotoon. Sen jälkeen viilasin neulaviiloilla syvennykset saranamekanismia varten. Tein myös jo vastakappaleetkin sahaamalla ja viilaamalla uran johon nuo kuvassa olevat pystykappaleet istuu. Toisen vastakappaleen sahasin uudestaan kun tuli hieman väljä, uuden sahatessa menikin paljon vähemmän aikaa kun tiesi jo mitä teki.

Ensi viikolla jatkan prisuurien tekemistä koululla.


3. viikko


Viikko meni koululla prisuurikorviksia tehdessä. Aika hyvälle mallille jo sain, osat on valmiit, juotettu, hopeoitu ja kiillotettu. Cubic zirkonioille täytyy vielä loput sovitteet tehdä ensi viikolla, sitten istuttaa ne rakeilla ja istuttaa hematiitit kehysistukoihin. Ja sen jälkeen täytyy vielä niitata sarana sekä tehdä loppukiillotukset.

Ensi viikolla tulevat myös saksalaiset kultaseppäopiskelijat meidän koululle pariksi viikoksi tutustumaan ja tekemään kanssamme suomalaisen korun. Meidät jaetaan pareihin ja sekä suomalainen että saksalainen tekevät oman suomalaisen korun.

Tarvittavat osat


Mallailua


Sovittelua


4. viikko


Tällä viikolla saksalaiset kultaseppäopiskelijat saapuivat tutustumaan kouluumme pariksi viikoksi. Ensimmäiset päivät menivät suunnittelussa kun saksalaiset opiskelijat tekevät suomalaistyylisen korun ja me suomalaiset teemme heidän kanssaan parinaan suomalaisen korun joihin on saksalaisista suunnittelijoista otettu inspiraatiota. Korujen tuli olla jollain tapaa samanhenkisiä.

Meidän saksalaiset parit totesivat ettei saksassa ole niin paljoa kuuluisia suunnittelijoita kuin suomessa. Ja että saksalainen muotoilu on aika yksinkertaista. Saksalaiset opiskelijat suorittavat opintosa oppisopimustyyppisesti eri pajoissa, ja siellä he saavat tehdä yleensä aika yksinkertaisia koruja. Toinen saksalainen kertoi että esimerkiksi kun firma julkaisee esitteen jossa on uutuus- koruja, ne näyttävät silti ihan samalta kuin aiemminkin tehdyt korut. Tämän takia saksalaiset olivat innoissaan päästessään tekemään meidän koulullamme jotain erilaista ja monimutkaista.

Meidän molemmat saksalaiset parit päättivät tehdä manttelisormukset, he eivät olleet ikinä tehneet sellaisia. Silti homma näytti sujuvan todella hyvin ja nopeasti. Työtahti oli selvästi kireämpi kuin meillä. Kivenistutuksia nämä saksalaiset eivät myöskään olleet tehneet. Osa heistä kuitenkin koetti sitäkin. Ja osa mekanismeja, koska niitäkään he eivät olleet päässeet tekemään. Heillä oli myös joitain kursseja samalla, esimerkiksi emalointia.

Toinen meidän saksalaisista pareista päätti tehdä manttelisormuksen susi-teemalla ja toinen puu-teemalla. Susi-teema vaihtui kuitenkin myöhemmin siihen että sudenpään sijasta hän halusi laittaa mahdollisesti jonkinlaisen kapussihiontaisen kiven manttelisormuksen päälle.

Itselle tehtävänanto oli vaikea, koska se oli aluksi hyvin sekava enkä oikein tiennyt mitä haettiin. Saksalaisissa koruissa kivenistutus on yleensä tehty jänniteistutuksella ja kiviä on yleensä vain yksi kirkas. Tätä jänniteistutusta halusin ehdottomasti kokeilla ja yhteneväisyyttä saksalaisten pariemme koruihin halusin tuoda oksakuviolla, jonka päätin etsata.

Ensin tein testisormuksen, jonka kaava oli suurinpiirtein sama kuin varsinaisessa työssä. Testasin kuinka ison kiven voin istuttaa 2mm levyyn ja kuinka jänniteistutus oikein tehdään. Tämän jälkeen sahasin uuden kaavan hieman paksummasta hopealevystä ja valotin piirtämäni oksakuvion levyyn. Laitoin levyyn kuitenkin liikaa lakkaa minkä takia valotus ei aivan onnistunut joten lopuksi vielä raaputin kuvion paremmin esiin etsausta varten. Saksalainen parimme innostui myös todella kovasti fotoetsaamisesta ja halusi tehdä myös manttelisormukseensa oksakuviota sivuille.

Samalla tein myös prisuureihin kivenistutusta kun jouduin odottamaan etsaamista ensi viikolle.





5. viikko


Tämä viikko meni saksalaisten kanssa koruja valmistaessa. Maanantaina etsasin kuviot sormusaihiooni ja pyöristin aihion sekä juotin kiinni muotoilua varten. Kuviot olivat sen verran syvät etteivät ne venyneet kun pyöräytin aihion sormuksen muotoon ja muovivasaralla vähän paukuttelin. Tämän jälkeen kiillotin ja kultasin sormuksen.

Kalvolle tulostettu kuvio valotettu hopealevyyn,
jouduin raaputtamaan kuviota vielä paremmin esiin lakasta


Typpihapossa etsattu kuvio


Seuraavina päivinä tein kultauksen vielä pari kertaa, sahasin rungon auki, istutin isomman kuutiollisen zirkonian jännitteellä ja pienemmälle tein tiukan kanavan, jota pitkin pujotin kiven paikoilleen. Yritin käsitellä pinnat satiinilaikalla, mutta se vei kultauksen myös oksista, sen takia jouduin kultaamaan useaan otteeseen. Lopulta käsittelin vain hienolla filssillä ulkopinnan.


Olen sormukseen tyytyväinen, vaikka sauman paikka olisi pitänyt suunnitella kyllä alas eikä ylös tai saumasta olisi pitänyt suunnitella vino eikä suora. Mustahopea myöskin oli noussut uudestaan sormuksen pintaan, enkä voinut ulkopintaa filssata kauheasti, koska kuviot olisivat kärsineet.
Oli mukava tehdä kaksivärinen koru ja päästä kokeilemaan kahta uutta istutustyyliä.






Tein myös prisuurikorvikset valmiiksi, minä vielä vähän siistin niitä vapun jälkeisenä maanantaina.

6. viikko


Maanantaina olin vielä koululla vähän siistimässä prisuurikorviksia ja lunastamassa ne. Tein samalla itselleni myös työkaluja smirgelin äärellä.
Tein uuden onglette-kaivertimen, pukinsorkka-istutuspainimen ja kaksi pakotus-/niittauspunsselia sekä tasoitin valmiiden kaivertimien puunuppeja nauhahiomakoneella jotteivat pyörähdä pöydältä lattialle ja rikkoonnu.

Pukinsorkka, onglette-kaiverrin, neliöimäinen ja pyöreä pakotus-/niittauspunsseli


Tiistaina menin takaisin työssäoppimispaikalle Heinolaan. Ohjaajani sulatti kultaa palkiksi ja minä tein siitä ohutta lankaa. Juottelin myös keltakulta ja valkokulta tappeja erilaisiin istukoihin sekä pohdiskelin näyttöä yhdessä ohjaajan kanssa.

Keskiviikkona juotin riipuslenkkejä kiinni riipuksiin, suurensin valusormuksia ja korjasin neljä asiakkaiden kultaketjua, sekä pääsin tekemään paineilmakaivertimella viisteitä sormuksiin joihin ohjaajani oli istuttanut timantteja rakeilla.

Tästä kultasormuksesta irroitin rikkinäisen timantin ja istutin paikalle ehjän


Istutin timantteja valkokultarivisormukseen



Istutin timantin kultasormukseen niin että
painoin istutuspainimella sormusrungon materiaalin kiven päälle,
joka nökötti pienen putken päällä


Ilmanpainekaivertimella tein viisteitä valkokultasormuksiin
joihin ohjaajani oli istuttanut timantit rakeilla


Valmiit viisteet



Keltakultaisen cordell-ketjun korjaus


Keltakultaisen papuketjun korjaus


Torstai olikin vapaa kun oli helatorstai. Perjantaina muutin valusormusten kokoja ja juotin valkokultaisen istukka-aihion keltakultasormukseen. Laserilla myös vähän korjailin istukan kynsiä. Istutin timantteja sormuksiin, kun ne oli saatu oikean kokoiseksi ja siisteiksi.

Valusormusten koon muutokset, laaserointia ja timanttien istutusta


Sovimme ohjaajani kanssa että ainakin ensi maanantain teen hommia kotoa käsin. Jyrsin vahasta riipusta, joka mahdollisesti olisi myös näyttöni.

7. viikko


Maanantain ja tiistain tein töitä kotoa käsin. Jyrsin vahasta moottoripyörää, joka valettaisiin lopulta kultaiseksi. Aluksi tein vähän ns. taustatyötä ja katselin netistä videoita erilaisista vahan kaivertamistekniikoista ja niistä inspiroituneena kävin ostamassa Clas Ohlsonilta veitsisetin (kirurginveitsen tyylisiä) ja kovametallijyrsin setin. Sitten vain veistelin, kaiverrin ja jyrsin kuviota hiljalleen esiin.
Vielä pitäisi etupyörää muotoilla ja kuvioida toinenkin puoli, pyöristellä muotoja ja tehdä kuvioita, tehdä ohjassarvet, kolmiolenkki ja suunnitella voisiko pieniä timantteja istuttaa johonkin.
Ainakin ensi maanantain teen taas kotosalla tätä vahamotskaria, jotta päästäisiin pian valuhommiin, kun työssäoppimista ei ole paljoa enää jäljellä.



Keskiviikkona menin takaisin työssäoppimispaikalle ja sainkin tehtäväksi tehdä hopeisen lippalakki-pinssin kumimuottia varten. Kumimuotin avulla siitä tehtäisiin iso liuta pinssejä Hartolan Golf firmalle. Lippikseen piti kaivertaa teksti Hartola 2016. Kaivertamisen tein paineilmakaivertimella, jolla en ikinä aiemmin ollut kaivertanut tekstiä. Ainoastaan muutaman kerran tehnyt viisteitä raeistutuksille. Harjoittelin jonkin aikaa kaivertamista levyyn, mutta eihän se sama asia ollut kuin kaivertaa kaarevaan kappaleeseen. Lippaosan kaivertaminen oli vaikeaa kun lippiksen kupoliosuus oli koko ajan edessä. Hermotkin meni pariin otteeseen o-kirjainta ja nollaa tehdessä. Kauhean syvään en uskaltanut tekstejä tehdä kun pelkäsin pilaavani koko esineen. Ohjaaja kyllä vakuutteli että lippalakki on hyvä.

Kun lippis oli valmis teimme siitä kumimuotin ja testasimme että muotti toimii ja toimihan se. Täytyy vain toivoa että kaiverretut tekstit näkyisi myös valetuissa malleissa.




Lippiksen jälkeen laitoin hopeisiin sormuksiin raeistutuksella kiviä ja tein viisteet paineilmakaivertimella. Sovitteet meni turhan syvälle ja homma oli aika vaikeata, eikä lopputuloskaan miellyttänyt minun silmääni millään tavalla. Kivet vielä irtoilivat kiillottaessa ja olivat vinossakin, niitä täytyi koittaa painaa suorempaan ja istuttaa tiukemmin, missä olikin aikamoinen homma kun kivet olivat tosiaan turhan syvällä.
Tein myös valkokultaiseen valurivariin koonmuutoksen ja istutin timantit.

Sitten pääsinkin sulattamaan hopeaa pari kertaa ja valssaamaan sekä vetämään niistä kahta eri paksuutta olevaa lankaa. Lankaa tarvittiin hopeisiin shampanjavispilöihin joita oli tilattu vissiin 50kpl.
Lanka suoristettiin siihen tarkoitetulla sähköisellä laitteella ja ohuemmasta langasta pätkittiin jalkaprässillä sopivan mittaisia pätkiä jotka taivutettiin keskeltä.
Paksumpiin lankoihin juotettiin pohjapala ja nappi sekä valmiita valusta tulleita kivi-istutuksia.
Vielä pitäisi liimata ohuemmat langat paksun kiviosalla varustetun langan juureen ja kasata putkiosa jonka sisään vispiläosa menee.


Shamppanjavispilä



8. viikko


Maanantain ja tiistain tein kotona vahamoottoripyörää valmiiksi. Keskiviikkona kolvasin työssäoppimispaikalla osaset yhteen ja tein valukanavat. Tämän jälkeen moottoripyörä ja kolmiolenkki lähetettiin valuun, josta se tulee ensiviikolla takaisin. Toivotaan että valu onnistuu hyvin.
Moottoripyörä valetaan 585 kultaan, vahakappaleet painoivat noin 1,61g, tämä kerrotaan 13,5:llä niin tiedetään suurinpiirtein paljonko se painaisi 585 kullassa. Tämän pitäisi painaa siis vajaa 22g.
Jos valu onnistuu, ajattelin tehdä tästä itselleni kumimuotin.



Työkalut joita käytin vahan muotoilussa


Loppuviikon tein valusormuksiin koon muutoksia ja istutin timantteja. Jatkoin myös shamppanjavispilöiden tekoa ja pujotin mitaleihin nauhoja.




9. viikko


Tällä viikolla olen tehnyt samanlaisia sormuksia kuin aiemmilla viikoilla eli valkokultaisiin valusormuksiin tein koon muutoksia ja istutin timantteja. Juottelin myös hopeisia ketjukorviksia joihin laitoin lasikiviä kiinni. Juotin myös kultaisia kukkatappikorviksia ja jatkoin shamppanjavispilöiden tekoa.

Valkokultaisia sormuksia timanteilla


Hopeisia ketjukorviksia


Ketjukorviksiin lasikivien laittoa


Valmiita shamppanjavispilöitä


Keskiviikkona moottoripyöräkin tuli valusta ja sain sen siistittyä ja kiillotettua, arvioimme sen ohjaajan kanssa minun näyttönäni. Valmis moottoripyörä painaa 23,3g, edellä mainitun laskukaavan mukaan paino olisi ollut noin 21,74g plus pyöreä lenkki. Kirjan mukaan (mistä kaavan otin; Matti Hyvärinen ja Tomi Hyvärinen Korujen valaminen vahamalleista) kaava olikin suuntaa antava, koska erilaiset vahatkin vaikuttavat asiaan.

Valmistusprosessi


Kun riipus oli valmis ja siistitty, teimme siitä minulle vielä muotin ja pursotin muutaman vahakappaleenkin muotilla itselle talteen.


Muotti ja vahakappaleita


10. viikko


Viime viikonloppuna tein yhden vahalätkän, kun työssäoppimisohjaajani isä pyysi jos voisin sellaisen hänelle kaiverrella kun tekemäni motskari oli niin hieno ja se tuntuu käyvän minulta niin näppärästi. Hän näytti minulle kartan lapsuusajan maisemistaan ja selitti tarinat sekä mitä elementtejä kartasta ja lapsuusajan harrastuksistaan halusi lätkään. Lätkästä piti tehdä 18mm kokoinen ja kukin osio piti olla syvennettynä niin että reunat ja keskellä oleva ristikko on ylempänä.
Hän aikoi tehdä lätkälle vielä kehyksen kunhan se on valettu ja tämän jälkeen hän tekee siitä muotin ja valaa niitä useita kappaleita, koska hän oli luvannut lapsuudenajan ystävilleen tehdä tällaiset korut kesäksi.

Vahalätkä lapsuusajan muistoista;
talot joissa kaikki lapset asuivat,
kasvimaa jossa poltettiin nuotiota,
lentopallokenttä jonka laidalla olevalla isolla kivellä odoteltiin vaihtovuoroa
sekä uimaranta


Maanantai ja tiistai meni keltakultaisiin ja valkokultaisiin sormusrunkoihin timantteja istutellessa ja valusormusrunkojen kokoja muuttaessa. Muutaman riipuslenkinkin juotin lyyriin, leijoniin ja risteihin. Olkavarren luut oli aika kovilla, vaikka lihaksienhan se työ pitäisi tehdä.. Kämmenessäkin on raepunsselin nupin muotoista kovettumaa ja kerran työssäoppimisen aikana sain mahtavan krampin käsivarteen ja sormiin. Että istuttamaan on päässyt paljon ja se on hyvä. Varsinkin kun on päässyt istuttamaan timatteja, niitä kun en ennen tätä työssäoppimista ollut istuttanut kuin muutamia hiertämällä edellisessä työssäoppimispaikassa.

Minun suunnittelemat lippiksetkin (golf firmalle) olivat tulleet valusta ja oli minun tekemät harakanvarvas paineilmakaiverrukset pysyneet, niin ei tarvinnut minun kaivertaa uudestaan.

Mun suunnittelemat lippikset


Tähti-istutus,
sakarat oli tehty jo valmiiksi

 

Kyseessä ei ole musta timantti, vaan timantin alla on nokea laaseroinnin jäljiltä
joka lähtee kyllä pesussa





Juotosten, hapotusten, magneettikiillotuksen ja kivenistutuksen jälkeen näyttää tältä


Ja kiillotusten jälkeen näyttää jo paljon säihkyvämmältä



Tänään keskiviikkona oli viimeinen työssäoppimispäivä ja sainkin sen vapaaksi, kun ei ollut kauhean paljoa tehtävää, ainakaan sellaista mikä olisi ollut kiirellistä. Säästyi vähän bensarahaakin.
Päivä meni sitten kotona helteessä kotiaskareita tehdessä, puutarhaa hoitaessa ja jätskiä aurinkotuolissa mutustellessa. Tämä vilukissakin pääsi vihdoin käyttämään shortseja kun tuli kunnon helle, varjossa 25 astetta! Toivotaan sopivan lämmintä hellekesää! B-)
Huomenna koululla käydään vielä näytönarviointi ja syksyyn liittyviä asioita läpi. Perjantaina on kevätjuhla ja sitten alkaa virallisesti kesäloma (lue kesätyöt).